KORONAROKOTUKSET SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMEN ALUEELLA

09.02.2021

 

                                                                                                             TIEDOTE 9.2.2021

 

KORONAROKOTUKSET SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMEN ALUEELLA

Kuntalaisten laajamittaisen rokottamisen ajankohta ei ole vielä tiedossa. Ajantasainen tieto rokotusten etenemisestä Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen alueella löytyy Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen, Haapaveden kaupungin ja Pyhännän kunnan sivuilta. Pyrimme tiedottamaan rokotusten etenemisestä myös paikallislehtien kautta.

80-vuotiaiden ja sitä vanhempien ro­ko­tukset alkavat 10.2.2021 

Aloitamme kotona asuvien ikäihmisten rokotukset kotihoidon asiakkaista. Rokottamista jatketaan seuraavalla viikolla.

Rokotteen voi saada myös 80-vuotiaan tai vanhemman henkilön kanssa samassa taloudessa asuva

  • omaishoitaja (jolla on päätös omaishoidon tuesta) tai
  • 70-vuotias tai sitä vanhempi henkilö.

Alkuun käytettävissä on vain muutamia kymmeniä rokotteita. Rokotustahti riippuu Sosiaali- ja terveyspiiri Helmeen saatavien rokotteiden määrästä. Rokotteita tulee tällä hetkellä Haapavedelle ja Pyhännälle viikkotasolla vain muutamia kymmeniä. Rokotteet tulevat erikseen Haapavedelle ja erikseen Pyhännälle.

Rokotuspaikka

Aluksi rokotuspaikkoina toimivat terveyskeskukset Haapavedellä ja Pyhännällä. Laajemmat väestön massarokotuspaikat ovat Haapavedellä Haapaveden Opiston tilat ja Pyhännällä seurakuntatalon kerhotilat.  Ilmoitamme myöhemmin tarkemmin näistä rokotuspaikoista.

Ajanvaraus rokotukseen

Rokotusten ajanvaraus avataan 15.2.2021.  Sitä aikaisemmin rokotusaikaa ei ole mahdollista varata.

Rokotusajan voivat tuolloin varata siis vain 80-vuotiaat (v. 1941 syntyneet) ja sitä vanhemmat henkilöt ja heidän 70-vuotiaat tai sitä vanhemmat asuinkumppanit ja omaishoitajat. Ajan voi varata

  • puhelimitse koronarokoteajanvarauksesta p. 044 7591 025 ma–to kello 9-15. Toisen puolesta ajan varaaminen onnistuu puhelimitse. Myös omaishoitajien tulee varata aika puhelimitse.

Pyydämme, että muut kuntalaiset välttäisivät soittamista ajanvarausnumeroon, jotta ajanvaraus ei tukkeudu.

Ohjeet rokotukseen tulevalle

  • Tule rokotukseen terveenä, maski kasvoillasi.
  • Pukeudu lyhythihaiseen joustavakankaiseen paitaan.
  • Varaudu todistamaan tarvittaessa henkilöllisyytesi esim. henkilökortilla tai ajokortilla
  • Varaudu jäämään tarkkailtavaksi 15 minuutiksi rokotuksen jälkeen.
  • Rokotteeseen kuuluu kaksi annosta. Saat tiedon toisesta rokotuskerrasta ensimmäisen rokotuksen yhteydessä.

70-vuotias ja sitä vanhempi saa Pfizer Biontechin ja Modernan rokotteet

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on linjannut 3.2.2021, että nyt käytössä olevat Pfizer Biontechin ja Modernan rokotteet varataan yli 70-vuotiaille. Lisäksi kaikilla rokotteilla antoväli muuttuu 12 viikkoon, jolla saavutetaan parempi rokotevaste.

Tämän vuoksi Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen alueen hoivayksiköiden ja iäkkäiden asumispalveluiden henkilökunnan uusia rokotuksia ei enää näillä rokotteilla tehdä, vaan henkilöstön uudet rokotukset jatkuvat, kun Astra Zenecan rokotetta on saatavilla. Vapautuvat rokotteet käytetään iäkkäiden asumispalvelujen ja ympärivuorokautisen hoivan asukkaiden rokottamiseen, joka on vielä Helmen alueella kesken.

THL linjasi 5.2.2021 riskiryhmien rokotusjärjestyksen

Riskiryhmien koronarokotusten järjestys

Ikä on merkittävin vakavan koronavirustaudin riskitekijä. Riskiin vaikuttavat lisäksi tietyt taustasairaudet, joita sairastavilla on muuta väestöä suurempi riski saada vakava koronavirustauti, joutua sairaala- ja tehohoitoon tai menehtyä tautiin.

THL on tuottanut Kansallista rokotusasiantuntijaryhmää KRARia kuullen listauksen, jonka perusteella määräytyy, missä järjestyksessä koronavirusrokotteita tarjotaan eri taustasairauksia sairastaville alle 70 -vuotiaille henkilöille. Lista pohjautuu lääketieteelliseen riskinarvioon ja sen tavoitteena on tarjota koronarokotteita mahdollisimman oikeudenmukaisessa järjestyksessä niitä eniten tarvitseville.

Taustasairaudet on jaettu kahteen ryhmään: 

  1. Vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistavat sairaudet
  2. Vakavalle koronavirustaudille altistavat sairaudet.

Näistä ryhmistä rokotetta tarjotaan ensin ryhmälle 1 ja sen jälkeen ryhmälle 2. Ryhmien sisällä kaikkia taustasairauksia sairastavia rokotetaan samanaikaisesti.

Kunnat järjestävät koronarokotukset ja tiedottavat asukkailleen, missä ja milloin rokotuksen voi ottaa. Rokotusvuorosi lähestyessä saat tarvittaessa tarkempia tietoja omasta terveyskeskuksestasi tai työterveyshuollosta.
 

Ryhmä 1: Henkilöt, joilla on vaikealle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus tai tila

Ryhmä 2: Henkilöt, joilla on vaikealle koronavirustaudille altistava sairaus tai tila

 

Ryhmä 1: Henkilöt, joilla on vaikealle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus tai tila

Elinsiirto tai kantasolusiirto

Ryhmään kuuluvat henkilöt, joille on tehty elinsiirto tai enintään kuusi kuukautta sitten kantasolusiirto. Ryhmään kuuluvat myös kaikki kantasolusiirron takia hylkimisenestolääkitystä käyttävät henkilöt riippumatta siitä, koska kantasolusiirto on tehty. 
Hylkimisenestolääkitys heikentää immuunipuolustusta. Kansainvälisessä kirjallisuudessa vaikean covid-19 -taudin riski on hylkimisenestolääkitystä käyttävillä moninkertainen.

Aktiivisessa hoidossa oleva syöpätauti 

Ryhmään kuuluvat henkilöt, joilla on aktiivisessa hoidossa oleva syöpätauti, ei kuitenkaan tyvisolusyöpä eli basaliooma. 
Etenkin hematologiset eli verisyövät, kuten leukemiat ja lymfoomat, lisäävät vaikean taudin riskiä, sillä niissä syöpä kohdistuu juuri ihmisen infektiopuolustuksesta vastaaviin soluihin. Lisäksi syöpähoidoissa käytetään usein immuunipuolustusta heikentävää lääkehoitoa. 

 

Vaikea puolustusjärjestelmän häiriö 

Ryhmään kuuluvat henkilöt, joilla on vaikea perinnöllinen immuunivajavuus tai muusta syytä alentunut puolustuskyky.  Ryhmään kuuluvat myös esimerkiksi henkilöt, joilta on poistettu perna. 
Tässä riskiryhmässä sairaus itsessään aiheuttaa poikkeavan immuunipuolustuksen. Ryhmään ei lasketa lievempiä, väestössä yleisiä poikkeavuuksia, kuten IgA-vaje tai -puutos, mannoosia sitovan lektiinin puutos tai komplementtitekijä C4:n osittainen vaje. . 

Vaikea krooninen munuaissairaus 

Ryhmään kuuluvat muun muassa henkilöt, joilla on dialyysihoitoa vaativa munuaissairaus, munuaiskerässairaus, verenpainetautiin tai diabetekseen liittyvä munuaisvaurio tai muu pitkäaikainen munuaisten vajaatoiminta. 
Munuaisten vaikean vajaatoiminnan tiedetään altistavan vakaville infektioille. Toisaalta pitkäaikainen munuaissairaus voi vaikeutua koronavirusinfektion vuoksi.
Kun on tutkittu koronaviruspotilaiden riskiä joutua sairaalahoitoon, teho-osastolle tai kuolla, munuaisten vajaatoiminta on lähes poikkeuksetta ollut tutkimuksessa yleisempää juuri vakavimmin sairastuneilla. 

Vaikea krooninen keuhkosairaus 

Ryhmään kuuluvat muun muassa pitkäaikainen keuhkoahtaumatauti, keuhkolaajentuma, keuhkoputkien laajentuma, pitkäaikainen keuhkoputkitulehdus ja kystinen fibroosi.
Lisäksi ryhmään kuuluvat henkilöt, joilla on selvästi heikentynyt keuhkokapasiteetti (esimerkiksi toinen keuhko puuttuu) ja astmaatikot, jotka ovat käyttäneet viimeisen vuoden aikana kortikosteroidilääkitystä suun kautta tablettina. 
Nämä vaikeahoitoista astmaa sairastavat rokotetaan ryhmässä 1 (vaikealle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus tai tila) ja muut astmaatikot ryhmässä 2 (vaikealle koronavirustaudille altistava sairaus tai tila). 
Krooniset keuhkosairaudet heikentävät hengityskapasiteettia ja voivat sen vuoksi vaikeuttaa koronavirustautia. Myös itse krooninen keuhkosairaus voi entisestään vaikeutua koronavirusinfektiosta.
Astmaan suun kautta tablettina otettavaa kortisonilääkitystä voi pitää merkkinä taudin huonosta hoitotasapainosta. 

Lääkehoitoinen tyypin 2 diabetes 

Ryhmään kuuluu lääkehoitoa vaativa tyypin 2 diabetes. Korkean verensokerin tiedetään lisäävän infektioherkkyyttä. Lisäksi akuutti infektio vaikeuttaa diabeteksen hoitoa.  
Tyypin 2 diabetes on usein yhteydessä lihavuuteen, joka myös lisää vakavan koronavirustaudin riskiä.

Downin oireyhtymä (aikuiset)

Ryhmään kuuluvat aikuiset, joilla on Downin oireyhtymä. 
Downin oireyhtymään liittyy immuunipuolustusjärjestelmän poikkeavuuksia, jotka ilmenevät muun muassa infektioherkkyytenä. Samoin oireyhtymään liittyvien rakennevikojen (esimerkiksi synnynnäiset sydänviat) aiheuttamat ongelmat saattavat vaikeutua koronavirusinfektiosta.  
 

Ryhmä 2: Henkilöt, joilla on vaikealle koronavirustaudille altistava sairaus tai tila

Jatkuvaa lääkitystä vaativa astma 

Ryhmään kuuluvat astmaatikot, jotka käyttävät astmaansa jatkuvaa lääkitystä ja eivät ole vielä tulleet rokotetuiksi vaikeaa kroonista keuhkosairautta sairastavien ryhmässä. 
Astma on krooninen keuhkosairaus, joka heikentää hengityskapasiteettia ja voi sen vuoksi vaikeuttaa koronaviruksen aiheuttamaa sairautta. 

Vaikea sydänsairaus, muun muassa sydämen vajaatoiminta (ei kuitenkaan pelkkä verenpainetauti)

Ryhmän sairauksiin kuuluvat muun muassa sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotauti, iskeemiset sydänsairaudet sekä verenpainetaudin aiheuttamat sydän- ja munuaisvauriot. 
Pitkäaikainen sydänsairaus voi vaikeuttaa koronavirusinfektiosta selviämistä. 

Aivohalvaus tai muu hengitystä haittaava neurologinen sairaus tai tila

Ryhmään kuuluvat muun muassa aivohalvauspotilaat, hengityshalvauspotilaat, Parkinsonin tauti, MS-tauti (pesäkekovettumatauti) sekä CP-oireyhtymä ja hengitystä haittaavat muut halvausoireyhtymät.

Immuunipuolustusta heikentävä lääkehoito autoimmuunisairauteen

Ryhmään kuuluvat muun muassa selkärankareuma, nivelreuma, niveltulehdukset, haavainen paksusuolentulehdus, Crohnin tauti ja psoriaasi, jos kyseiseen sairauteen liittyy suun kautta tablettina otettu glukokortikoidihoito tai muu immuunipuolustusta heikentävä lääkehoito (solunsalpaajahoito, biologiset lääkkeet ja muut immunosuppressantit). 
Autoimmuunisairauden hoitoon käytetty immuunipuolustusta heikentävä lääkehoito voi lisätä vaikean koronavirustaudin riskiä. Kirjallisuuden mukaan etenkin glukokortikoidihoito lisää vaikean taudin riskiä. 

Lisätietoa lääkehoidoista, jotka voivat heikentää vastustuskykyä

Vaikea krooninen maksasairaus

Ryhmän sairauksiin kuuluvat maksan vajaatoiminta, maksafibroosi ja maksakirroosi. 
Muun muassa kirroottiset tilat, aiheuttajasta riippumatta, vaikeuttavat selviämistä vaikeasta infektiosta. 

Tyypin 1 diabetes tai lisämunuaisten vajaatoiminta

Ryhmään kuuluvat insuliinihoitoinen tyypin 1 diabetes ja lisämunuaisten vajaatoiminta. 

 

Vaikea uniapnea  

Ryhmään kuuluvat henkilöt, joilla on uniapneaan unenaikainen ylipainehengityshoito (CPAP). 
Uniapnean tärkein riskitekijä on ylipaino. Uniapneasta kärsivistä yli puolet (50–70 prosenttia) on ylipainoisia. 
Monien ylipainoon liittyvien sairauksien (muun muassa verisuonisairaudet ja tyypin 2 diabetes) tiedetään lisäävän vaikean covid-19 -taudin riskiä.

Uniapnea, unenaikaiset hengityskatkot (Terveyskirjasto)

Psykoosisairaus 

Ryhmään kuuluvat skitsofrenia, skitsotyyppinen häiriö ja harhaluuloisuushäiriöt. 
Klotsapiini on psykoosilääke, jonka tiedetään heikentävän immuunijärjestelmää ja altistavan keuhkokuumeelle. 

Sairaalloinen lihavuus (painoindeksi yli 40)

Ryhmään kuuluvat henkilöt, joiden painoindeksi (BMI) on 40 tai sitä suurempi. 
Suomessa covid-19-taudin takia tehohoitoon joutuneista lähes 10 prosenttia on ollut sairaalloisen lihavia (BMI ≥40), kun väestössä 1,3 prosenttia miehistä ja 3,0 prosenttia naisista on sairaalloisen lihavia. 
Monien ylipainoon liittyvien sairauksien (muun muassa verisuonisairaudet ja tyypin 2 diabetes) tiedetään lisäävän vaikean covid-19 -taudin riskiä. 

Tutkimustietoa eri sairauksien ja tilojen aiheuttamasta riskistä saada vakava koronavirustauti löytyy Vakavalle koronavirustaudille alttiiden rokotusjärjestys -sivulta kunkin taudin tai tilan kuvauksesta.
Vakavalle koronavirustaudille alttiiden rokotusjärjestys

 

Liitetiedostot: 
PDF icon KORONAROKOTUKSET SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMESSÄ 9.2.2021.pdf